<- Näytän tältä kun Minäminä aloittaa lauseen sanalla minä

 

On taas semmonen maanantai että yks ainoa pärstä ärsyttää. Neiti, jota kutsukaamme nimellä "minäminä". Kuten arvata saattaa niin minäminä puhuu paljon itsestään, ei lausetta ettei siellä esiinny sanaa "minä"

Viime viikolla lyhärin kuvaukset oli menossa ja samassa ryhmässä minäminä editoi. Pakkohan sen oli tulla kuvauspaikalle sotkemaan että kuvaukset ei etene mihinkää. "Minä tekisin näin, minusta tämä on parempi" minäminäminäminäminä. Olisit perkele ite kuvannu kun kerran paremmin tiiät kaiken !! Kyseisen henkilön kanssa piti viikko kinata siitä kumpi editoi ja kumpi kuvaa. Jaa-a.

Tuntuu siltä että voisin ampua sen kuuhun. Tai lähettää siperiaan. PLIIS! Saanhan? :)

Lukijat, jos teitä vielä siellä on, niin tulette varmasti lukemaan useasti kun avaudun ihmissuhteista, ihmisistä, ja varsinkin miehistä.

Vasta pääsin itselleni kehumasta ettei sitä erästä miestä ole tarvinnut nähdä aikoihin. Hän joka ei osannut päättää että onko hänellä tunteita vai ei. Kuukausien soutamisen jälkeen totesi että ei kykene rakastamaan ketään. Herää kysymys miksi helvetissä menit minua suutelemaan ja puhumaan kaikkea siirappista niin että nyt kun ajattelen, mieleni tekee oksentaa. Eräs Mies tuli siis kaupassa vastaan, minulla oli 1,5 sekuntia aikaa miettiä moikatako ja hymyilen, vai vaan moikkaan.. Lopputulos? Käänsin pääni kokonaan pois. Niinhän se on, en moikkaile ihmisiä joita en tunne. Ja häntä tosiaan en tunne enää. Too bad että piti mennä menettämään hyvä ystävä joillekkin tunnesotkuille. Fuck my life.

Voisiko maanantai enää huonommin mennä?

With all my love <3

-Nispe